Lohner oli itävaltalaisen, vuonna 1821 vaununrakentajamestari Heinrich Lohner`in (1786-1855) perustaman LOHNER-WERKE–yrityksen omissa mopedi- ja skootterimalleissaan vuodesta 1950 käyttämä tuotemerkki. Malliston voimanlähde oli Fichtel&Sachs-pohjainen, ja Lohner-yhtiö perusti moottoreiden valmistamista varten Rotax-alayhtiön, minkä tuotemerkki on yhä edelleen hyvin tunnettu myös mp-alalla. LOHNER-WERKE oli varhainen merkittävä automobiilien valmistaja, sillä se aloitti ensimmäisen automallinsa sarjatuotannon jo vuonna 1897 poika Jakob Lohnerin noustua yhtiön johtajaksi. Yrityksen pestaama nerokas Ferdinand Porsche suunnitteli sille myös jo vuodesta 1901 alkaen maailman ensimmäisen sähköhybridi-auton, "Lohner Mixte":n (mixte (ranskaksi) = sekoitettu, seos = vetotavan sekamuoto), myös nimitetty Lohner-Porscheksi.
Itävalta-Unkarin keisarillis-kuninkaallisen monarkian ("K. u. K.") varhaisena "high tech"-yrityksenä vaununrakennuksesta aloittanut LOHNER-WERKE valmisti moottoriajoneuvojen ohella myös mm. lentokoneita (1909-1918, päättyi I. maailmansodan jälkeisen Versaillesin rauhansopimuksen kiellettyä sodan hävinneiltä Saksalta ja Itävallalta lentokonevalmistuksen - vrt. BMW) sodan aikaisten lentomoottoreiden valmistuksen katkos.
Lohner-Werke-yhtiöiden vuonna 1926 korvaavana toimialana aloitettu kisko- ja erityisesti raitiovaunukaluston valmistus (Wien ja Graz) toimii edelleen. Yhtiö nousi 1990-luvulta alkaen vientimenestykseen raidekaluastollaan (mm. Tukholman raitiovaunur ovat Lohnerin valmistamia), kun taas moottoriajoneuvo-toimiala myytiin vuonna 1970 kanadalaiselle BOMBARDIER-monialajätille - missä sekin jatkuu jättiyhtiön omien tuotemerkkien alla. Niitä ovat mm. Ski Doo (moottorikelkat), Can-Am-ajoneuvot ja mainittu moottorivalmistaja Rotax, mitkä toimivat nykyisin 2009 lähtien BRP (Bombardier Recreational Products, Bombardierin vapaa-ajan tuotteet)-yhtiön alaisuudessa Powertrain-divisioona).
Lohner tulkoot mainituksi sen historiallisen merkityksen vuoksi, vaikkakaan yhtiön omia tuotteita ei Suomessa juuri tunneta.
| Tavallisesti MotoWikiin kirjoitettujen tekstien tekijänoikeudet ovat niiden kirjoittajilla ja Motot.netillä on oikeus julkaista tekstejä vapaasti Motot.net-sivustolla. Kyseisten tekstien julkaisemiseen muualla tarvitaan kirjoittajien lupa.
GNU Free Documentation License Tämä artikkeli on poikkeuksellisesti kirjoitettu GNU Free Documentation License ehtojen mukaisesti. Tätä huomautusta ei saa poistaa ellei GFDL-ehtojen mukaista sisältöä poisteta. Tämän artikkelin lähde: Wikipedia |
