Tuorevoitelu on vaihtoehtoinen järjestelmä, mikä annostelee kaksitahtimoottorin rakenteellisesti tarvitsemaa voiteluainetta sen sijaan, että voiteluaine olisi annosteltu polttoaineen sekaan ns. seosvoiteluna.

Seossuhde öljy:polttoaine (litroissa)

Perinteisen "mopobensan" seossuhteen 1:25 ("neljäprosenttinen") tai myöhemmin käytetyn suhteen 1:50 ("kaksiprosenttinen") sijaan tuorevoitelujärjestelmä pystyy vaihtelemaan seossuhdetta ajotilanteen mukaan. Vaihteluväli on 1:16 - 1:100, kun riittävän roiskeöljyvoitelun kampikammiossa varmistava korkea "varman päälle"-öljyosuus ei ole tarpeen. Jjärjestelmä vähentääkin selvästi kaksitahtimoottoreiden perinteisesti perässään vetämää savuvanaa: parhaimmillaan uudenaikainen tuorevoideltu moottori savuttaa enää lyhyesti heti kylmäkäynnistyksen jälkeen. Myös hankala öljyn mittaaminen polttoaineen sekaan (erillisten 2T-seosbensaa tarjonneiden tankkauspisteiden poistuttua jo 1970-luvulla, manuaalisten mopopumppujenkin 1980-luvulla) jää pois tuorevoitelujärjestelmällä varustetuissa kaksitahtisissa ajoneuvoissa. Tuorevoitelu on ns. "total loss"-järjestelmä, eli öljyä ei kerätä takaisin vaan se roiskevoitelee kriittiset osat, ja palaa sitten moottorissa polttoaineen mukana pois.

Järjestelmän kuvaus

Järjestelmään kuuluu säiliö voiteluaineelle, moottorin käyttämä pumppu sen toimittamiseksi kohteisiinsa useimmiten kaasun asennon, tai joissain malleissa pakoaukon säätimen asennon mukaan ohjattuna, sekä öljyputket suuttimineen mitkä voivat yksinkertaisesti lisätä voiteluöljyn imukaulaan, tai monimutkaisemmin toimittaa voiteluainetta myös kampiakselin laakereille. Lisäksi säiliössä on useimmiten uimuri ja siihen liitetty varoitusvalo, mikä syttyy voiteluainevaraston käydessä vähiin. Tuorevoitelujärjestelmä on yksi mahdollinen vikakohde lisää - toimimattomaksi mentyään seurauksena on moottoririkko - ja siksi sellaista ei ole kilpailukäyttöön ajatelluissa kaksitahtimoottoreissa, tai järjestelmä tehdään toimimattomaksi ja palataan perinteiseen seosvoiteluun.

Välttääkseen kaasukahvan asentoon kytkettyjen tuorevoitelujärjestelmien ongelmallista öljynsyötön kuristumista pitkään tasakaasulla ajettaessa Yamaha kytki syöton YPVS-pakoaukonsäätimen asentoon ainakin 1985-1986 lyhytaikaisessa 500ksm V4-kaksitahdissaan RD500/RZ400. Ainakin korkeaviritteisissä kaksitahtimoottoreissa, ja tuorevoitelun ollessa säädetty toimittamaan öljyä varsin kitsaasti, on ihan asiaa tasakaasuajossa aika ajoin kiihdytellä jolloin pumppu toimittaa ekstra-tujauksen öljyä moottorin kriittisiin osiin - käyttöpyörämalleissa tämä ei ole välttämättä tarpeen.

Historiaa

Sarjamoottoripyörissä tuorevoitelujärjestelmä on ollut varhaisimmillaan jo Ranskan laatuvalmistaja Gnome&Rhône:n E-sarjassa (250ksm), vuoden 1926 mallista E2 lähtien, ja mahdollisesti tarjolla jo tätäkin aiemmin. Autoissa DKW esitteli sen BOSCH:in suunnittelemana "Frischöl-Automatik"-järjestelmänä vuosimallivaihdoksen 1961/1962 yhteydessä mallissaan "Auto Union 1000". Tuorevoitelu koki moottoripyörissä renessanssin 1960-luvun puolivälissä, kun Yamaha "keksi" sen uudelleen YDS-3:ssaan (250ksm, 1964). Muut japanilaiset 2t-moottoreita käyttävät valmistajat seurasivat perässä. Kun Yamahan "Autolube" syötti voiteluainetta yksinkertaisesti vain imukurkkuihin missä se sekoittui moottoriin menevään ilma/polttoaine-seokseen, oli vuotta myöhemmin Kawasakin "Superlube":ssa (1967 A1 Samurai, 250ksm) ja Suzukin "Posi-Force"/"CCI"-järjestelmissä (1966 T20 / X-6 "Hustler" 250ksm) myös erilliset öljynsyöttökanavat kampiakselin laakereille.

Tuorevoiteluöljyn standardeja

Tuorevoiteluöljy poikkeaa koostumukseltaan selvästi moottoriöljystä, eli on selvästi ohuempaa ja paremmin polttoaineeseen sekoittuvaa, ja sisältää vähemmän tuhkaa aiheuttavia ainesosia. Perinteisesti käytetty risiiniöljy ominaistuoksuine ("Eau de Castrol"-parfyymi motoristien porukoissa), tai nykyään moottorinsuunnittelussa edellytetty synteettinen öljylaatu ovat toimivia, mutta maaöljy- ja semisynteettispohjaisiakin 2T-öljyjä on aiemmin ollut tarjolla. Käyvät standardit OEM-tuorevoitelujärjestelmille ovat: TC-W3TM, NMMA, [API] TC, JASO FC tai ISO-L-EGC: tällaisten merkintöjen kuuluu siis löytyä 2T-öljypurkin etiketistä.

"Here today, gone to-morrow"?

Saastuttavaa öljyä konstruktiivisista syistä väistämättä polttavien kaksitahtimoottoreiden valitettavasti käydessä saastenormien kiristyessä harvinaisiksi on myös tuorevoitelu järjestelmänä matkalla ajoneuvotekniikan historian sivuille.

Tuorevoitelujärjestelmä muilla kielillä

• Englanti
  • (2-stroke) oil injection (system) - tuorevoitelu
  • premix lubrication - seosvoitelu
  • castor oil - risiiniöljy
• Espanja / Italia / Ranska
  • Lubricación separada / Lubrificazione separata / Graissage separée - tuorevoitelu
  • Mezcla de lubricación / Miscela di lubrificazione / Mélange huile-essence/carburant - öljy-polttoaineseos
  • Aceite de ricino / Olio di ricina / Huile de ricin - risiiniöljy
  • Aceite (motores de) dos tiempos / Olio (motori) due tempi / Huile (moteurs à) deux temps - 2T-(moottoreiden) öljy
• Saksa
  • Getrenntschmierung (f) - tuorevoitelu
  • Mischungsschmierung (f) - seosvoitelu
  • Rizinusöl (n) - risiiniöljy
  • Zweitaktöl (n) - 2T-öljy