Hämeenlinnassa sijaitseva Ahvenisto on Suomen vanhin yhä aktiivisessa käytössä oleva moottorirata. Sen ensi kilpailu käytiin 16. heinäkuuta 1967, ja rata on nähnyt niin moottoriurheilun suurhenkilöiden visiittejä kuin lukuisia erilaisella kalustolla käytyjä hienoja kilpailuja. Aiemmin soranottoalueena ollut harju tarjoaa yleisölle mainioita näkymiä mäeltä varikkoalueen ja sitä kiertävän radan ohi kauas hämäläiseen maisemaan, joskin harjun takana käväisevä "Suolenkki" jää näkökatveeseen pääkatsomon alueelta. Radan asfalttiosuuden pinta on 3.040m pitkä (käytössä 2.840m) ja se kiertää huomattavan 32m korkeuseron kautta, minkä vuoksi rata on haastava, "pikku Nordschleife":n lempinimenkin kuuluisaan Eifel-vuoriston "vihreän helvetin" eli pitkän Nürburgringin mukaan saanut. Myös "Appara" on eräs radan lempinimistä. Ahveniston pääradan ohella ja osittain sitä käyttäen on tarjolla Rallicross-rata mikä kiertää varikkomontussa kokonaan katsomon näköalueella, ja on isännöinyt lukuisia SM- ja EM-osakilpailuja. Radan hallinta on nyt Hämeenlinnan kaupungin urheiluviraston ja käyttäjä Ahveniston AU:n alaisuudessa, ja sillä on useita sponsoreita, mm. Teknos Oy, US-Parts Oy, Battery Energy Drinks ja ARAI Suomi.
Virallinen rataennätys on tällä hetkellä Marko Nevalaisen Dallara F397 - Opel-Spiess F3-autolla 16.syyskuuta 2000 ajama 1:13.226, vaikkakin epävirallinen nopein kierros oli Keke Rosbergin F1-Williamsillaan 1984 ajama 1:10,00.
Sisällysluettelo
Historiaa
Ahveniston ratasuunnitelma nousi esiin jo 1950-luvun lopulla. Idean isä oli tunnettu kilpa-autoilija ja sahanomistaja Arvo Sorri. Ensimmäisessä luonnoksessa radan oli suunniteltu kiertävän luonnonkaunis Ahvenistonjärvi (1952 Olympialaisten uinti- ja soutukilpailujen areena, suosittu maauimala, ks. myös YLE-arkiston video ao. linkistä), mutta suunnitelma sai odotettavasti runsaasti kritiikkiä osakseen kauniin ja aran ympäristön puolesta pelkääviltä tahoilta, ja sen eteneminen hyytyi 1960-luvulle tultaessa. Hanke nousi uudelleen esiin, kun valtio ja Hämeenlinnan kaupunki olivat vaihtaneet keskenään maa-alueita. Autoklubin Etelä-Hämeen piirin pitkäaikainen toiminnan johtaja, everstiluutnantti Heikki Mikkola oivalsi harjun entisen soranottopaikan soveltuvan erinomaisesti moottorirata-hankkeen sijaintipaikaksi. Harjun rinne sallisi luonnonkatsomon sijoittamisen turvallisesti rata-alueen yläpuolelle, ja näkyvyys sieltä olisi erinomainen. Kevään 1964 suunnitelmiin kuulunut, "Suolenkiltä" tunneleiden kautta ajettava lisälenkki kuitenkin jäi - epäilemättä kalliiden tunneleiden takia - sittemmin pois. Tämä ehdotus eteni Hämeenlinnan kaupungin päättävissä elimissä myönteisesti, ja diploomi-insinööri Mikko Köppä teki lopullisen suunnitelman radan sijoittelusta maastoon.
Avajaiskisat päästiin pitämään 16. heinäkuuta 1967 jolloin uusi rata toimi eri SM-luokkien näyttämönä. Radalla kilpailtiin myös kansainvälisesti F2- ja F3-luokissa myöhemmin, 5. syyskuuta 1967, jolloin paikalle saatiin houkuteltua useita tuon ajan suuria nimiä kuten Jim Clark, Graham Hill ja Jack Brabham (F1-tähtiä ja mestareita), nuori Niki Lauda, tai silloinen "Flying Finn" Leo Kinnunen. Maailmanluokan mp-tähtikuljettajia nähtiin 1973-75, kun Ahvenisto oli eräs 750cc-luokan Roadracing-MM:n osakilpailu (viittaus myös Imatran Ajoihin, jonne kuuluisa rovaniemeläinen opettaja Matti Viro sai järjestäjäseuran suostumuksella houkutella kansainvälisiä mp-tähtiä sinnekin - asiat eivät vielä olleet monimutkaisia silloin).
Yleisöennätys n. 40.000 katsjaa saavutettiin 1985, kun F1-kuljettaja ja sittemmin maailmanmestari Keijo "Keke" Rosberg sai ohjattua "Tähtien kisat" Suomeen ja Ahvenistolle. Kovia yleisömagneetteja olivat myös EM-rallicross (johon osallistui tuolloin monia suomalaisnimiä hyvällä menestyksellä, muun muassa EM-tittelin usean kerran napannut Matti Alamäki) sekä Ahveniston vauhtipäivät. Kävipä Ruotsissa niin suosittu Camaro Superstars-kilpailukin muutaman kerran Ahveniston haastavalla radalla, mikä ei ehkä ollut omimmillaan jopa 600hv tehoisten, isojen ja runsaslukuisten amerikanrautojen kisoissa - etenkään kun niiden jarrut eivät muutaman kierroksen jälkeen ylikuumenneina pitäneet enää niin hyvin. Hyviä yleisömääriä keräsi viimein myös 1990-luvun lopulla Suomen rata-SM:n pelastajaksi mainittu "Sport 2000"-luokka, jossa 2-litraiset hieman piristetyt vakioautot kävivät tiukkoja taistoja varsin runsailla osallistujamäärillä.
Kautta pitkän historiansa Ahvenisto on kamppaillut kilpailujen radan lähinaapurustolle aiheuttamista meluongelmista syntyneen valitusvyöryn kanssa. Sijainti lähes suurehkon taajaman keskellä, luonnonsuojelu- ja pohjavesialueella tarkoittaakin, että radalla on tiukat toimintapuitteet. Tilanne on kuitenkin helpottunut moottoriurheilun yleisen ympäristötietouden kasvettua, eli kilpailun (kuulutukset ym.) tai ajoneuvojen (ajoneuvoluokkien) melutasoa ja saasteitakin on onnistuttu vähentämään. Hyvän sijaintinsa ja haastavuutensa vuoksi rata on edelleen niin kilpailijoiden kuin katsojienkin suosiossa. Tuoreimpia Ahveniston herkkuja oli mm. Historic Gran Race 12.8.2015, mikä toi esille laajan leikkauksen vanhaa kilpa-autokalustoa.
Lähde: pääosin Häme-Wiki, hieman lavennettuna
Ajolinjojen esittely (TAK)
Tasaisen lähtösuoran jälkeen rata nousee jyrkältä näyttävän mutkan kautta nypyn yli varikkoa kiertäen loivempaan - väärin doseeratulta eli ulospäin kallistetulta vaikuttavaan - mutkaan, mikä vie varikon kohdalla olevaan monttuun. Tästä rata lähtee loivan - nousevana itse asiassa aika tasasäteisen, mutta rataprofiilin vuoksi kahtena ajettavan - mutkan kautta mäenharjan yli, mistä sillan yli vaikeaan "Tarun mutkaan" (saanut nimensä ensi kilpailussa Taru Ketoselle sattuneesta lipsauduksesta: kyseessä on selkein Ahveniston vaikea kohta missä kalustoa uudelleenmuotoillaan) johon jarrutetaan alamäkeen. Suolenkki sisältää mutkayhdistelmän mikä on kenties näennäisen helppo mutta vaatii tarkkuutta radan alkaessa nousta lenkin alimmasta kohdasta, jotta vauhti säilyisi. Pääsuoralle palaavan vauhtiosuuden alussa on jyrkkä kaarre, ja hyvä suoravauhti riippuu myös nypyn yli huonosti havainnoitavasti tulevasta edeltävästä mutkasta. Viimein nopean osuuden puolenvälin paikkeilla on rohkeutta ja tarkkaa linjaa vaativa loiva kaarre, mikä avautuu lähtösuoralle, ja jonka ulostulossa yksi jos toinen on ajautunut osittain turva-alueelle. TAK:n ajolinja-opastus:
Muita Suomen moottoriratoja
- Alastaron moottorirata, Virttaa (Loimaa)
- Botniaring, Kauhava
- Kemora, Veteli (Kaustinen), avattu 1984
- Kymiring, Iitti (Tillola), rakenteilla, valmistunee 2017
- Motopark Raceway, Virtasalmi (Pieksänmäki), avattu 1987
- Seinäjoen Vauhtiajot, tilapäisrata Kapernaumin teollisuusalueella (kilpailtu 1973 lähtien, katkoja)
Kymi Ring-hanke Tillolassa (Iitin kunta, Kouvolan kunnan rajalla), on n. 4,7km pituisen kansainväliset kriteerit täyttävän moottoriradan ympärille koottava laaja urheilu- ja ajoharjoittelukeskus. Ratahankeelle on maaliskuussa 2015 päätetty jakaa valtioavun ensi erä, ja siitä on tarkoitus kehittää Pohjois-Euroopan johtava moottoriurheilun ja ajokoulutuksen monitoimialue. Rakennustyö alkaa kesäkuussa 2016, ja radan on arvioitu valmistuvan 2017.
Suomen vanhemmista, jo lakanneista rata-ajon mp-kilpailuista ja radoista on esittelykirjoituksia erillisessä Suomen TT-kilpailuja/ratoja-jutussa
Linkkejä
- Radan kotisivusto (4-kielinen): Ahvenisto Circuit
- YLE Elävä Arkisto, suunnitelma 1964, vid 2:44 min
Koosteli mustavi
