Motowiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kemora eli virallisesti Keski-Pohjanmaan Monitoimirata on vuonna 1984 Vetelin Sillanpään kylän Arkkukankaalle ensi muodossaan avattu, Vetelin kaupungin ja Vetelin UA:n Kal Dahlbackan ja Erkki Lumppion kasaama monitoimi-ratahanke. Sijainti valtatie 13:n (Äänekoski-Kokkola) kupeessa noin 12km Vetelin keskustasta kaakkoon on erinomainen. Alkuperäistä asfalttirataa laajennettiin vuona 1987 nykyiseen 2.723 metriin, ja monitoimikeskukseen kuuluvat karting- ja kelkka-/mönkijärata, liukkaankelin ajoharjoitusalue, JM-/rallicrossrata. Katsomotilaa on lähteestä riippuen 3.-4.000 katsojalle (varikkorakennuksen kattoterassi ja takasuoran katsomo), ja tietenkin avokatsomoita mm. maansiirroissa syntyneellä harjulla saunamutkan eteläpuolella. Palveluihin kuuluvat grillikahvio, sauna ja WC- sekä suihkutiloja. Varikkokenttä on laaja ja tasainen, ja pysäköintitilaa on siitä erillään varsin hyvin.

Radan osoite on: Kemorantie 161, 69700 Veteli, puhelin +358-6-862 6166/+358-40-670 3700 ja email info@kemora.fi. Lisää ja tarkempia yhteystietoja Kemoran kotisivuilla. Alueella ja lähitaajamissa on monenlaista majoitusvaihtoehtoa, palveluita sekä nähtävyyksiä. "Kannuksen Kennedy":ksikin sanottu Esko Aho on kotoisin Vetelistä.

Vetelin UA:n historiaa

Tammikuussa 1977 perustetun Vetelin UA:n historia alkaa Alavetelin Seljesin soramontulla 1970-luvun alkaessa ajetuista kisoista, joista Heikki Klemola sai kipinän moottoriurheiluun. Hän aikoikin järjestää tarkoitukseen sopivalla Puusaaren soramontulla pienen porukan vahvistusjoukoin kilvanajoja: rata rakennettiin talkoovoimin, myöhemmän monitoimiradan puuhamies Karl Dahlbacka toi kuvaan mukaan ratayhtiön hallinnoimaan kisapaikkaa, ja kilpailujärjestäjänä jo kokeneen Kokkolan UA:n avulla luotiin edellytykset virallisten kilpailujen järjestämiselle. Ensimmäiset kilpailut ajettiin 1977 loppiaisena, virallisesti kuitenkin 13.3. jolloin mukana oli jo 34 kilpailijaa. Vuosi jatkui nousujohtoisesti, kauden saldon ollessa 239 kilpailijaa ja seuran jäsenmäärän 120 henkilöä. Vetelin UA oli myös jo heti alkuvuosinaan mukana erilaisissa liikenneturvallisuuskampanjoissa. Toiminnan laajetessa puheenjohtaja Lumppio ja karl Dahlbacka alkoivat katsella vaihtoehtoja kasvattaa kilpailualuetta. Tässä vaiheessa myös Vetelin kunta tuli mukaan.

KeMoRa syntyy

Edellä mainittujen - ja lukuisten muiden sivustatukea antavien - puuhahenkilöiden toive maakunnan omasta monitoimiradasta hahmottui 1982, ja ideaaliseksi nähty yhteistyö Vetelin kunnan kanssa sen sijoittamiseksi Veteliin toteutui. Rataa päästiin 1983 jo rakentamaan talkoovoimin, ja syksyyn mennessä se sai asfalttipinnoitteen eli harjoituslähtöjä päästiin jo järjestämään. Myös FK-kerho jälkikasvun aktivoimiseksi kartingin kautta rata-ajoon sai alkunsa. Radan vihkiäiskisa saatiin järjestettyä 1984 alueen monien autourheilukerhojen toimiessa tiiviissä yhteistyössä tarpeellisten toimitsijoiden kokoon saamiseksi.

Vuonna 1985 asfalttirata sai seurakseen JM-radan, ja alue siirtyi Pitkäkoski Oy:n hallinnoitavaksi. 1986 valmistui kartingrata (se tosin valmistui lopullisesti vasta 1988 päällysteongelmien vuoksi), ja seuraavana vuonna asfalttirataa laajennettiin. KeMoRa toikin 1989 ensimmäistä kertaa Truck Race-kisat Suomeen, vauhdikkaan radan sopiessa kuorma-autokilpailuihin erinomaisesti. 1990 vanha lyhyempi asfalttirata jäi JM-luokan käyttöön - silloin poikkeuksellisesti pääosin asfalttipintaisena: sillä ajettavat JM-kisat saisivat onnistuneiden SM:ien 1996 jälkeen "Asfalttikunkku"-nimen. KeMoRa on vakiinnuttanut paikkansa eräänä Suomen parhaimmista moottoriurheilukeskuksista, ja siellä järjestetään laaja kirjo moottoriurheilutapahtumia. Rata on saanut 2005 uuden päällysteen.

(Lähde: Vetelin Urheiluautoilijat historiikki)

Radan kuvaus

Kemoran lähtösuora tarjoaa suuren maailman tuntua tukevalla betonisella varikkorakennuksellaan jonka katolla on katsomo, ja ratalenkin sisäpuolella on komea kilpailujohdon torni. Suora itse on loivassa painanteessa, josta noustaan alkukiihdytyksen jälkeen nypylle oikealle kääntyvään loivaan mutkaan, mikä vie piiiitkälle takasuoralle. Katettu katsomorakennus sijaitsee ensimmäisen mutkan jättöalueen jälkeen radan vasemmassa laidassa, ja lie todistanut monia lähtökahinoiden jälkitilanteita. Takasuora päättyy vauhdikkaaseen, neljästä erillismutkasta koostuvaan paluukäännökseen, mikä voi aluksi olla vaikea hahmottaa - pääkaarros on loiva, mutta siihen tullessa vauhtia on reippaasti. Lyhyempi paluusuora vie tiukan sekä loivemman ylämäki-hevosenkenkien kombinaation kautta radan korkeimpaan kohtaan, mistä se johtaa hieman taittuen loivaan kallistettuun hevosenkenkään, mikä näkyy varikkorakennuksen terassille - hieman yllättäen sen sisääntulon voi ottaa ahtaasti koska kallistus pitää ajoneuvoa kuin rännissä. Jäljellä on kuitenkin vielä haastava kaksiosainen "saunamutka" mikä loivassa alamäessä oikealle taittuvan osan kautta vie vauhtiin nähden aika kireään loppukaarteeseen. Hyvän suoranopeuden aikaan saamiseksi tämän mutkakombinaation olisi syytä osua kohdalleen - mutkan ulostulossa varikon muuri tulee varsin lyhyen matkan jälkeen aivan radan varteen. Varikolle ajo tapahtuu ennen saunamutkaa radasta erkanevaa väylää myöten mikä kiertää radan ulkosyrjää.

Muita Suomen moottoriratoja


Lisäksi käynnissä on jo useiden vuosien ajan ollut Kymi Ring-hanke Tillolassa (Iitin kunta, Kouvolan kunnan rajalla), mikä on n. 4,7km pituisen kansainväliset kriteerit täyttävän moottoriradan ympärille koottava laaja urheilu- ja ajoharjoittelukeskus. Ratahankeelle on maaliskuussa 2015 päätetty jakaa valtioavun ensi erä, ja siitä on tarkoitus kehittää Pohjois-Euroopan johtava moottoriurheilun ja ajokoulutuksen monitoimialue.

Suomen vanhemmista, jo lakanneista rata-ajon mp-kilpailuista ja radoista on esittelykirjoituksia erillisessä Suomen TT-kilpailuja/ratoja-jutussa

Linkkejä

Varaosat kaikkiin mopoihin Mopo Sportista

Noudettu kohteesta http://www.motot.net/w/index.php?title=Kemora&oldid=25728