Angel Nieto

Ángel Nieto Roldán (syntynyt 25. tammikuuta 1947 Zamorassa) on kilpamoottoripyöräilyn toiseksi menestynein kuljettaja Giacomo Agostinin jälkeen kolmellatoista (tai taikauskoisen Ángel Nieton suosimalla tavalla ilmaistuna 12+1) WGP-tittelillä. Vaikka Nieto ei WGP-tasolla noussutkaan pienistä 50- ja 125-luokista isompiin monien muiden kuljettajien tavoin, hän on uransa aikana saavuttanut Espanjan kansallisia mestaruuksia myös 250-, 500- ja 750-kuutioisten luokissa. Hän lopetti aktiiviuransa 39-vuotiaana vuonna 1986 saavutettuaan 90 WGP-osakilpailuvoittoa, millä hän sijoittuu kolmanneksi Agostinin 122 ja Valentino Rossin nyt (9/2015) 112 voiton jälkeen. Rossin saavutettua 90:nnen voittonsa hän ja Nieto ajoivat Rossin kilpurilla kunniakierroksen Nieton ollessa puikoissa ja Rossin heiluttaessa "90+90"-lippua.

Nieto johti myöhemmin omaa nimeään kantavaa tiimiä, jonka pyörillä niin hänen poikansa Ángel Nieto jr. kuin Emilio Alzamora saavuttivat kumpikin 125-luokan maailmanmestaruudet. Myös poika Pablo Nieto on ajanut kilpaa moottoripyörillä, ja Àngel sr. on Fonsi Nieton setä. Isä on nykyään Espanjan TV:n kommentaattori MotoGP-lähetyksissä, ja hänen nimeänsä kantava, muistoesineitä Nieton aktiiviuran ajalta sisältävä museo sijaitsee Madridissa (videolinkki alla).

Ura

Ángel Nieto syntyi vaatimattomiin oloihin Zamorassa, mistä perhe muutti jo vuotta myöhemmin Madridin Vallecas-lähiöön. 13-vuotiaana hän löysi polkunsa moottoriurheiluun ensi kertaa mp-kilpailua katsottuaan - hän oli tosin jo varhain kunnostanut itse polkupyöriä omaan käyttöönsä, ja siten tutustunut kaksipyöräisiin. Rahaa omaan moottoripyörään hänellä ei vielä ollut, joten nuori mies suuntasi työn ja tallipaikankin hakuun Kataloniaan, mikä oli ja on Espanjan mp-teollisuuden keskus. Hän kolkutteli Bultaco (CEMOTO)n ovea, mutta sai tuota pikaa potkut luvattoman poissaolon takia. Uusi työpaikka löytyi Ducati-liikkeestä, josta Ángel kuitenkin vaihtoi jo muutaman viikon päästä Derbi-tehtaalle. Taitavaksi havaittu nuorimies sai ensi tilaisuutensa kilvanajoon Derbi-Zippo tiimissä.

1965-66 hän sai kuljettajapestin Ducatin kansallisessa kilpatiimissä, ja kiitti luottamuksesta voittamalla ensi kerran saman vuoden Sevillan osakilpailussa. 1967 hän palasi Derbille, nyt kuitenkin ammattilaisena tuoden tiimille ensimmäiset kaksi lopulta 23:sta Espanjan mestaruudesta, 50- ja 125-luokissa. Myös ensimmäinen WGP-osakilpailun podium (toinen Hollannin GP:n 50-luokassa) kuului ensimmäisen Derbi-vuoden saaliiseen. 1968 tuli kolmas kansallinen mestaruus (125), ja 1969 ensimmäinen WGP-maailmanmestaruus (Derbi, 50-luokka). Espanjan kansallinen 250-luokan mestaruus oli askel eteenpäin.

Nieto keräsi uransa aikana viimein kuusi WGP-titteliä 50cc-luokassa (1969,1970, 1972, 1975, 1976 ja 1977) sekä seitsemän WGP-titteliä 125cc-luokasta (1971, 1972, 1979, 1981, 1982, 1983 ja 1984), sekä neljä sarjahopeaa. 90 GP-voitosta 27kpl tuli 50cc-luokassa, 62kpl 125cc-luokassa, sekä yksi 80cc-luokassa. Merkkejä/tiimejä olivat Derbin lisäksi Kreidler, Morbidelli, Garelli, Minarelli ja Bultaco). Nietoa pidetään eräänä taitavimmista kuljettajista vaikkei hän isoissa luokissa WGP-titteleitä ottanutkaan, ja traagisesti nuorena kuolleen Santiago Herreron jälkeen ensimmäisenä espanjalaisena kilpamoottoripyöräilyn supertähtenä, jonka vanavedessä niin Espanjan merkit kuin kuljettajatkin saavuttivat mainetta ja kunniaa.

Ángel Nieto senior on palkittu Espanjassa monilla kunniamerkeillä ja ritarikuntien jäsenyyksillä. Syntymäkotikaupunki Zamora on nimennyt kadun hänen mukaansa, ja sieltä löytyy myös Nieto-paviljonki.

Linkkejä

• Käyntivideo Nieto-museossa: Youtube, 6:48 min
• 7-osainen espanjankielinen Ángel Nieto-dokumentti myös Youtubessa (lie hieman yli tunnin mittainen, ei vielä katsottu)

Lähteinä käytetty toistaiseksi pääasiassa Wikipedia EN+ES juttuja, siksi GFDL: