Flandria (nimi Flanderin maakunnan latinalaisen nimen mukaan), tarkemmin Claeys-Flandria, oli 1894 perustettu Claeys-perheen yhtiö, minkä juurella oli 1800-luvulla toiminut sepän verstas. Yritys kasvoi erääksi Belgian suurista polkupyörämerkeistä (merkittävä Keski-Euroopan suosituissa polkupyöräkilpailuissa), mutta muinoin myös merkittävä mopedien, mopedimoottoreiden, kevyiden moottoripyörien (alle 250 ksm, JLO-ostomoottori) valmistaja. Monenlaisten kulkupelien ohella yritys jatkoi erinäisten tuotteiden kuten kamiinojen valmistusta. Claeys-Flandria valmisti kokeellisen kääpiöauton (voiturette, vrt. Länsi-Saksan lukuisat kääpiöautojen valmistajat) vuonna 1954 taakse sijoitetulla JLO:n suositulla 250- tai valinnaisesti 400-kuutioisella kaksitahti-twinillä: 2+2-paikkainen auto oli varustettu peltikorilla ja saavutti suuremmalla moottorilla 80 km/t nopeuden, mutta sen sarjatuotannosta luovuttiin. Brüggen/Brugesin lähellä Zedelgemissä sijainneen tehtaansa lisäksi Flandrialla oli tuotantolaitos myös Warnetonissa (Ranska, Nord-département). Vientikohteita olivat Eurooppa, ranskankielinen Pohjois-Afrikka sekä Yhdysvallat. Yhtiön toiminta päättyi vuonna 1981, joskin Flandria/Superia-skismasta yhdistynyt emoyhtiö jatkaa toimintaa eri alalla.
Historiaa
Vuonna 1825 seppä Alexander Claeys nai Dombrecht-perheen tyttären, ja ryhtyi jatkamaan perheen pajaa Zedelgemissä. Hänen poikansa Louis jatkoi toimintaa valmistamalla maatalouden koneita ja laitteita, ja sitten 1890-luvulta lähtien Euroopassa suureksi villitykseksi tulleita polkupyöriä. Flandria-nimisen yrityksen Claeys perusti vuonna 1894, ja ensimmäinen polkupyörä valmistui vuonna 1896. Vuonna 1897 perustajan poika Ludovicus eriytti polkupyörien valmistuksen VGN Gebroeders Claes l. Veljekset Claes-yhtiöön, mikä teki myös lastenrattaita ja leikkikaluja käsityönä Det Wesflaamsche Leeuw- l. Länsi-Flaamin Leijona -toiminimellä. Polkupyörätuotanto kulki Flandria-nimen alla. Runkoputket hankittiin tuolloin vielä alihankkijoilta. Leon Claeysin aikana 1900-luvun alussa yhtiö alkoi valmistaa maatalouskoneita, jotka sittemmin erkanivat omaksi, maailmanlaajuisesti tunnetuksi merkiksi. 1920-luvulla Flandria-polkupyörät olivat saavuttaneet suurta menestystä (vuonna 1927 oli valmistunut 250.000:nnes polkupyörä), ja yritys ylläpiti myöhemmin omaa Flandria-kilpapyörätiimiä.
Aimé Claeys aloitti moottoripyörien valmistuksen vuonna 1933, joskin neljä prototyyppiä JAP-moottorilla jäivät tuolloin vielä kokeiluksi. Toisen maailmansodan päätyttyä yhtiö rakensi uuden tehtaan Zedelgemiin, kun taas vuonna 1949 polkupyörien runkoputkien valmistus otettiin omiin käsiin, ja eriytettiin yhtiön uuteen tehdasrakennukseen Lichterveldessä. Tehtaan suunnitellut André Claes otti sen johtaakseen, ja metalliosien tuotantoa myytiin myös ulkopuolisille asiakkaille: erityisesti Korean sota kiihdytti metalliputkien menekkiä ja vientiä. Vuonna 1951 Flandria alkoi valmistaa ensin 40-kuutioisella apumoottorilla varustettuja polkupyöriä. Vuonna 1952 se valmisti ensimmäiset omat 49-kuutioiset moottorit, ja jo 1953 alkoi mopedien sekä kevytmoottoripyörien (125- tai 175-kuutioiset JLO-moottorit) valmistaminen. Vuonna 1954 näiden rinnalle tulivat skootterit ja moottoripyörät 175- tai 250-kuutioisilla JLO-moottoreilla. Vuoden 1956 veljesriidan seurauksena Zedelgemin tehdasrakennus jaettiin kahtia tiiliseinällä, ja René Claeys laajensi omaa puoliskoaan Superia-merkkinsä tarpeisiin: myös Lichtervelden putkitehdas meni Rémi-haaran hallintaan. Veljesten polkupyörämerkit kilpailivat myös urheilussa; Aimén Flandria pestasi tähdekseen muun muassa maailmankuulun Freddie Maertensin (kaksinkertainen pyöräilyn maailmanmestari), mutta Rémi ei jäänyt pahemmaksi pestaamalla muun muassa paroni Eddy Merckxin, aikanaan maailman menestyneimmän maantiepyöräilijän. Zedelgemin jaetulla tehtaalla Flandrian ja Superian mopedimallistot olivat samankaltaisia, joskin moottoritoimittajat olivat eri, ja tehtaan puoliskojen välillä saattoi liikkua.
1970-luku oli kriisien aikaa veljesten yrityksissä. Superia-tehdasosassa Zedelgemissä puhkesi lakko, mikä laajeni myös haaran hallitsemaan Lichtervelden tehtaaseen: seisokki kesti lähes puolitoista kuukautta, ja lamaannutti Superian toiminnan. Reilut kaksi vuotta myöhemmin 77-vuotias Rémi Claes kuoli. Myös André Claeys jäi pois teräs- ja alumiiniputkia valmistaneesta haarasta. Sen lisäksi Öljykriisi ja myös kova kilpailu yhdistyvillä EY-markkinoilla - Italian edullisempien tuotantokustannusten vuoksi italialaiset mopedit puristivat niin Belgiassa, Ranskassa kuin osin Saksassakin perinnemerkit kriisiin, kunnes Japanin valmistajat ajoivat myös Italian mopedivalmistajat 1980-luvulla ahdinkoon - vaikeuttivat kannattavan toiminnan ylläpitämistä. Superia-merkin tuotanto lakkasi 1975, joskin yritys säilyi vuoden 1976 tukiaisten avulla, ja vuonna 1977 Rémi Claeysin haara jaettiin valtiollisen 200 miljoonan frangin työllisyys-subvention turvin Zedelgemin ja Lichtervelden haaroihin, joskin Claeys-suvun omistusosuus pieneni valtion pääomittaessa yhtiöryhmää. Flandria-mopedien tuotanto loppui vuonna 1981 (joissain lähteissä vasta 1985), mutta yhtiöryhmän talous tervehtyi. Se toimii edelleen, ja Zedelgemin tehdas valmistaa muun muassa keskuslämmityksen laitteistoja.
Superia (mopedit, moottoripyörät, 1957-1975)
Claeys-veljesten Aimé ja Rémi Claeys riidoista juontuen vanha VGN-yhteisyritys purettiin, ja Flandria-yhtiö jakautui vuonna 1956, kun Rémi Claeysin hallinnoiman Flandrian ja sille jääneen moottorinvalmistuksen rinnalle syntyi vuonna 1957 Aimén Superia-merkki. Se valmisti mopedeja saksalaisilla Sachs- tai Victoria-moottoreilla, ja moottoripyöriä 250 ksm JLO-moottoreilla 1957-1975. Yrityksen toiminta lakkasi, kun Rémi Claeys oli kuollut 77-vuotiaana marraskuun 1974 lopulla. Belgian Superialla ei ole yhteyksiä saksalaiseen 1920-luvun Superia-merkkiin tai italialaiseen Superiaan. Kantavaksi voimaksi jäi silti metalli- ja erityisesti alumiiniputkien valmistus, mikä koki uuden nosteen Persianlahden sodassa 1990.
Linkkejä, lähteitä
- CYBERMOTORCYCLE: Flandria (englanniksi, malliluettelo
- CYBERMOTORCYCLE: Superia mp:t/skootterit (englanniksi)
Osa Flandria-yhtiön historiasta kerätty Wikipediasta (NL, DE), minkä vuoksi GFDL:
Tavallisesti MotoWikiin kirjoitettujen tekstien tekijänoikeudet ovat niiden kirjoittajilla ja Motot.netillä on oikeus julkaista tekstejä vapaasti Motot.net-sivustolla. Kyseisten tekstien julkaisemiseen muualla tarvitaan kirjoittajien lupa.
GNU Free Documentation License Tämä artikkeli on poikkeuksellisesti kirjoitettu GNU Free Documentation License ehtojen mukaisesti. Tätä huomautusta ei saa poistaa ellei GFDL-ehtojen mukaista sisältöä poisteta. Tämän artikkelin lähde: Wikipedia |