Werner Haas (syntynyt 30. toukokuuta 1927, Augsburg - kuollut 13. marraskuuta 1956, Neuburg/Donau) oli saksalainen mp-kilpakuljettaja, joka saavutti kolme WGP:n MM-titteliä. Hän kuoli omistamansa kevytlentokoneen maahansyöksyssä.
Ura
Ajoneuvomekaanikon koulutuksen Saksan postissa saanut Haas pääsi 1945 sodan jälkeen juuri 18v täytettyään töihin Yhdysvaltain miehitysjoukon it-kasarmille Augsburgiin. Moottoripyörillä kilpailemisen hän aloitti vanhalla 500-kuutioisella NSU:lla Baijerin osavaltiollisissa kilpailuissa, mutta sai sitten paikallisen ARDIE-kauppias Sepp Wiedemannin tuella 125-kuutioisen kilpapyörän, ja kauppias sai järjestettyä lupaavan Haasin myös tehtaan testikuljettajaksi Nürnbergiin.
Haas herätti 1952 WGP:n sodanjälkeisessä ensimmäisessä Saksan GP:ssä NSU-tehdastiimin huomion Puch-moottorisella 125-kuutioisella kilpurillaan, jossa oli hänen itsensä valmistama runko. Tehdastiimin omien kuljettajien loukkaannuttia Haas sai tilaisuuden ajaa NSU:lla itse kilpailussa vaikealla Stuttgart-Solituden radalla, ja kiitti luottamuksesta voittamalla GP:n. Tuloksensa ansiosta hänet nostettiin tehdastiimin jäseneksi vuosille 1953-1954. Hän voitti ylivoimaisella tavalla vuoden 1953 WGP-mestaruudet luokissa 125 ja 250, sekä kummankin luokan Saksan mestaruudet. 1954 Haas uusi 250-luokan mestaruuden sekä molemmat Saksan mestaruudet edellisvuoden tapaan, ja voitti myös Mansaarella Lightweight-TT:n (250), mutta 125-kuutioisissa MM:n vei nuori briljantti Rupert Hollaus. Valtavan kansansuosion saavuttanut Hollaus kaatui kuitenkin 1954 traagisesti Monzan harjoituksissa, ja sai fataalin kallomurtuman (Hollaus onkin WGP:n ja MotoGP:n ainoa mestaruustittelin kuolemansa jälkeen saanut kilpakuljettaja). 1953 Saksan vuoden urheilijaksi valittu Haas sai 1954 ansioistaan Saksan Liittotasavallan "hopeinen laakerilehti"-palkinnon, mikä oli korkein urheiliussa myönnetty tunnustus.
Nuoren Rupert Hollausin shokeeraavan kuoleman jälkeen NSU ilmoitti vetäytyvänsä kilpa-areenoilta tehdastiiminä kauden lopussa. Asiaan lie osaltaan vaikuttanut, ettei FIM enää 1955 jakaisi merkkimestaruuksia. Ylivoimaisilla NSU-kilpureilla (24 voittoa 24 GP-osakilpailussa) Hermann-Paul Müller saavuttaisi vielä 1955 MM-tittelin 250-Rennmax:illa. Haas siirtyi huipputaitavan veljensä kanssa kilpailemaan NSU Geländemax-pyörillä maastokilpailuissa, ja kokosi kahdesta Mercedes-Benz SL300-lokinsiivestä kilpa-auton itselleen aikoakseen osallistua sillä autokilpailuihin. Vuoden 1956 neljännessä Saksan maastomoottoripyörien mestaruusosakilpailussa Haas diskvalifioitiin ilman omaa syytään, väärin asetetun viitan vuoksi reitiltä eksyttyään, ja vetäytyi oikeusmurhan vuoksi moottoriurheilusta. Hän ajatteli keskittyä 1955 Augsburgissa hankkimansa suuren DEA-huoltamonsa liikkeenjohtoon.
Marraskuussa 1956, saatuaan lentolupakirjan elokuussa, Haas suoritti Neuburg an der Donau-kaupungin pienlentokentällä huoltotöitä ranskalaisen "Jodel D9"-kevytlentokoneensa VW-moottoriin, ja lähti koelennolle. Ollessaan laskeutumassa Haas menetti silloin vielä tyyppihyväksymattömän koneensa hallinnan finaalissa: se sakkasi, joutui syöksykierteeseen 50m korkeudesta, ja murskautui kiitorataan, jolloin Haas sai välittömästi surmansa.
Werner Haas sai sittemmin nimikkokadut ainakin kotikaupungissaan Augsburgissa, sekä Neckarsulmissa mikä oli NSU:n kotipaikka.
