Mars

Mars-tuotemerkillä ensin valurautaisia uuneja, sitten käsikäyttöisiä sireenejä sekä hiontakoneita, lopulta myös polkupyöriä ja viimein vuodesta 1903 alkaen moottoriajoneuvoja (moottoripyörät Motosacoche- tai Zedel-moottoreilla, myös vuoteen 1909 asti joitain automobiilejä De Dion-yhtiön tuhatkuutioisella, yksisylinterisellä jättimoottorilla (vrt. Buchet-jättimoottorit) valmistanut Mars-Werke oli saksalainen, Paul Reissmannin Nürnbergissa vuonna 1870 perustama yhtiö. Saksan vuosien 1923-1924 hyperinflaation aikana Mars-Werke joutui talousvaikeuksiin: sen omistajiksi tulivat veljekset Johann ja Karl Müller, jotka jatkoivat Mars-moottoripyörien valmistusta M.A.-nimisinä. Mars-yhtiön tarina päättyi vuonna 1958 konkurssiin, kun Länsi-Saksa ja muut Euroopan maat autoistuivat.

Valkoinen Mars (1920-1932)

Kenties tunnetuin Mars-moottoripyörämalli oli 956-kuutioisella, Douglasin tavoin sylinterit pituussuunnassa (kampiakseli siis poikittain ajosuuntaan) olevalla, käsikammella käynnistettävällä ja puhallinjäähdytetyllä SV-bokserimoottorilla varustettu "Valkoinen Mars" (1920-1932), missä oli ohjauslaakerin ja takapyörän yhdistävä, patentoitu palkkirunko (eräänlainen esiaste esimerkiksi 1980- ja 1990-lukujen Yamahan Deltabox- tai Bimotan SLC-runkomallista). Valkoinen Mars oli yleisestä nimityksestään huolimatta saatavilla myös muun värisenä: esimerkiksi vihreällä tai punaisella päävärillä. Etupyörä oli jousitettu, mutta takapyörä oli jousittamaton. Moottorin ajoviimakatveessa oleva taaempi sylinteri oli varustettu omalla öljysäiliöllään, mistä kuljettaja saattoi esimerkiksi mäkeä noustessa pumpata ylimääräistä öljyä sylinteriin sen jäähdyttämiseksi. Tarjolla oli polvisuoja-vakiovarusteen lisäksi myös sivuvaunu, ja takapyörän kupeeseen oli kiinnitetty käyttövalmis varapyörä rengasrikon varalta. Noin 140 kg painava moottoripyörä saavutti 100 km/t nopeuksia. Suurta mallia valmistettiin kolmessa sarjassa: Mars A20 vuosina 1920-1925 alun perin 7,3 hevosvoiman moottorilla, sitten MA 25 (1925-1927) ja viimein MA 27 (1927-1932) peräti 18 hv teholla. Insinööri Claus Richard Franzenburgin suunnitteleman, yksinoikeudella Mars-yhtiölle tehdyn moottorin valmistaja oli Maybach. Valkoinen Mars saavutti menestystä myös moottoriurheilussa. Nykyään harvinaiset Valkoiset Marsit ovat arvokkaita mp-klassikkoja. Legendaarista mallia juhlittiin vuonna 1983 Deutsche Bundespostin erikois-postimerkillä.

Viimeiset vuodet (-1958)

Toisen maailmansodan jälkeen Rudi Albert, aiemmin kölniläisen Allright (D)-yhtiön pääsuunnittelija, loi vielä useita Mars-merkkisiä kevyitä moottoripyöriä 147-198 kuution Sachs-moottoreilla, ja viimeiseksi Mars-malliksi jäi vuonna 1958 esitelty urheilumopedi Mars Monza 49-kuutioisella JLO-ostomoottorilla. Yhtiön toiminta päättyi kuitenkin jo samana vuonna 1958 konkurssiin, sillä monen muun eurooppalaisen moottoripyörävalmistajan tavoin Mars-yhtiön tuotteiden menekki kuihtui: asiakaskunta siirtyi 1950-luvun edetessä niin Länsi-Saksassa kuin esimerkiksi Ranskassakin moottoripyörien sijaan edullisiin ja säänsuojaa tarjoaviin kääpiö- tai henkilöautoihin. Mars-mopedin ja sen rinnalle tulleen Milano-mallin valmistus jatkui Gritzner-Kayser-osakeyhtiön alaisuudessa kuitenkin vielä 1960-luvulle.

Linkkejä

• Hollantilainen Mars A20 vuodelta 1921, yesterdays.nl (ajoa, ei selostusta)
• Kras Moto, sivuvaunullisen Mars A20:n esittelyvideo (venäjäksi, ei tekstitystä)