Alcyon (vrt. engl. halcyon = onnellinen, auvoisa) oli ranskalainen moottoripyörien, polkupyörien ja automobiilien merkittävä valmistaja vuosina 1902-1954, ja kotipaikka aluksi Neuilly-sur-Seine, sitten Courbevois Pariisin pohjoispuolella. Yhtiö sai alkunsa, kun jo kolmannessa Gentil-sukupolvessa Peugeot-konsernille työskennellyt apulaisjohtaja Edmond Gentil oli ollut 1902 valmistelemassa insinööri Emile Amstoutz`in kanssa Pariisi-Madrid marathonkilpailuun tarkoitettua kilpamoottoripyörää, mutta omistaja Eugène Peugeot ei valinnutkaan häntä kilpatoimintaa varten juuri perustetun Griffon (F):in vetäjäksi. Suivaantuneena Gentil ja muutama hänen työkaverinsa lähtivät Peugeot`ilta perustaakseen kilpailevan yrityksen. Ympyrä sulkeutuisi aikanaan vuonna 1954 Gentil`in yhtiön tultua Peugeot-moottoripyörähaaran omistukseen. Lähteet ovat epäselvät ajoiko Peugeot Alcyon-merkin samantien alas, vai jatkoiko se vuoteen 1956-1957 asti.
Alcyonilla oli myös 1926 perustettu tytäryhtiö Alcyon Italia, mikä emoyhtiön alasajon jälkeen liittyi ABG-VAP:n tuotemerkkeihin, ja valmisti mopedeja sekä pienen iskutilavuuden moottoripyöriä aina 1960-luvun loppuun. 1950-luvulla monilla tuotemerkeillään kappalemäärissä Ranskan kolmanneksi suurimmaksi 2-pyöräisten moottoriajoneuvojen valmistajista noussut, Suomeenkin vientiä yrittänyt ABG-VAP lopetti Hazebrouck-tehtaansa toiminnan vuonna 1967, mutta Italian toiminta lie jatkunut vielä lyhyen aikaa.
Historiaa
Perustamisensa jälkeen Alcyon aloitti 1902 polkupyörien valmistuksella, ja siirtyi moottoripyöriin vuonna 1904 käyttämällä ensi mallissaan luotettavaa ja teknisesti erinomaista, sveitsiläistä ZL-moottoria. Sittemmin moottoreiden ja erityisesti lentomoottoreiden valmistajana kuuluisa italialainen Alessandro Anzani saavutti hopeaa vuonna 1903 "Championnat du monde"- eli maailmanmestaruuskisassa Pariisin "Parc des Princes"-puistossa HURTU-moottoripyörällä. Anzani vaihtoi Alcyon-moottoripyörään, tässä tapauksessa Societé BUCHET:in moottorilla varustettuun malliin, ja saavutti sillä samassa Pariisin kisassa mestaruustittelin vuonna 1905. Samana vuonna - joissain lähteissä vasta 1906 - Alcyon perusti myös polkupyörä-kilpatallin, josta tuli 14 Ranskan ympäriajon (Tour de France) sekä 12 Pariisi-Roubaix, ja 13 Bordeaux-Pariisi marathonkilpailun juhlittu voittajatiimi. Edmond Gentil sai saavutuksistaan paljon mainetta, ja maan kuulun lempinimen "L`intrepide Gentil" (peloton Gentil). Vuonna 1906 Alcyon esitteli myös jo ensimmäiset kaksi omaa automobiiliansa "Mondial de l`Automobile"-messuilla Pariisissa, 950-kuutioisen voiturette-kevytauton (kyseinen autotyyppi silloin hetken aikaa suuressa suosiossa) sekä 1,4-litraisen nelisylinterin. Kevytautot poistuvat vuonna 1912 buumin sammuttua, mutta autosarja laajenee suurempiin iskutilavuuksiin edelleen pääosin ZL-moottoreilla. Vuonna 1907, ZL:n suljettua tehtaansa Saint Aubin`issa (Sveitsi) Edmond Gentil oli ostanut yhtiön ja sen Ranskan tehtaan: Alcyon käyttäisikin siksi tytäryhtiönsä moottoreita, ennen ensimmäisen maailmansodan puhkeamista jo isoja V2- ja twin-nelitahteja monissa malleissaan. Vuodelta 1911 on peräisin eräs Alcyonin legendaarisin tuote, kun se valmisti rungon erääseen nopeuskilpailupyörään, missä oli eräs ensimmäisistä OHV-moottoreista, jättimäinen 3.000-kuutioinen BUCHET-twin: tällä ja sen kaltaisilla ajettiin Ranskassa tuolloin nopeuskilpailuja velodroomeilla, eikä moottoreissa ollut iskutilavuusrajaa. Toistaiseksi ei ole tietoa valtavalla moottorilla varustetun kilpurin saavutuksista: niitä lienee kuitenkin ollut, koska harvinaisuus on laajalti tunnettu.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Edmond Gentil jatkaisi hänelle tunnusomaiseksi tulevaa ajoneuvoalan yritysten ostelua, perustaisipa Alcyonin alaisuuteen useita tytäryhtiöitäkin. Alcyon-ryhmään tulivat 1920-luvulla näin mm. Armor, Labor, La Française-Diamant, Lapize, Olympique ja Thomann. Vuonna 1926 Gentil perusti myös Alcyon Italia-tytäryhtiön, mikä jatkoi toimintaansa erillään Ranskan 1954 lopettaneesta emoyhtiöstä - 1950-luvulla ABG-VAP:in alaisuuteen tultuaan aina 1960-luvun lopulle pienten moottoripyörien ja mopedien valmistajana. Myös Alcyon-pienoisautot tulivat taas tarjolle, tyypillisesti bokserimoottoreilla, vuosien 1922-1928 ajaksi kunnes niitä varten perustettu Automobiles Alcyon päätyi vararikkoon. Myös välit Peugeot`iin lienevät lientyneet, sillä Alcyon oli merkeillään mukana 1920-luvun "La Sportive"-ryhmässä, ja liittyi sittemmin Peugeot`in vientikauppaa varten perustamaan F.M.C.- l. France Motor Cycle-osakeyhtiöön. Alcyon-moottoripyörämallit olivat 175-, 250- ja 350 cm³ luokissa käytettävissä olevan - varmaankin sivuston ilmoituksen mukaisesti puutteellisen - katalogiaineiston perusteella (linkki). Suuren talouslaman puhjettua vuonna 1930 yritys siirtyi monen muun tavoin edullisiin BMA-luokan verottomiin ja ilman korttia ajettaviin mopedeihin "Alcyonette"-mallinimillä, vuoden 1932 huippumallin ollessa 500-kuutioinen OHV-single. 1934 malleja on näyttänyt olevan yhdeksän, mopedeista 350 kuutioon, ja sama kokohaarukka oli myös 1936.
Maailmansodan päätyttyä Alcyon palasi markkinoille 100-kuutioisella AMC (F)- moottorisella kevytmoottoripyörällä vuonna 1949, ja laajensi mallistoaan 1953 asti 125-kuutioisista suositun 175cm³-luokan kautta aina 250 cm³-malleihin asti. Alcyon osallistui 175-luokassa vuoden 1954 Bol d`Or (mp)-kilpailuunkin, mutta pyörä keskeytti 4.sijalta. Katalogeista käy ilmi, että Alcyon on vielä vuoden 1955 Pariisin näyttelyssä esitellyt lukuisia malleja, ja ollut suunnittelemassa uudistunutta 250 cm³-mallia AMC-moottorilla. Ranskassa, kuten muuallakin Euroopassa, Algerian sota ja autoistuminenkin taittoivat moottoripyörämarkkinat 1950-luvun puolivälissä jyrkkään menekkiluisuun. Vuoden 1957 katalogi esittelee enää läpiastuttavaa mopedimallia.
Linkkejä
- CAMA-harrasteryhmän Alcyon-katalogisivu (ylävalikko, ranskaksi)
- mallikuvia auki klikkaamalla lisäkuvia ja tietoja; myös muuta tietoa (mm. tekn. kirjallisuutta, osittain maksullinen)
Kirjallisuutta
De Ridder, Cyrille; Mahistre, Didier: "Cycles, Motocyclettes et Automobiles Alcyon"; Prestige (ETAI) 1999
Lähteinä osittain olevien eri Wikipedia-juttujen sekä lisättävien kuvien vuoksi GFDL-merkintä:
Tavallisesti MotoWikiin kirjoitettujen tekstien tekijänoikeudet ovat niiden kirjoittajilla ja Motot.netillä on oikeus julkaista tekstejä vapaasti Motot.net-sivustolla. Kyseisten tekstien julkaisemiseen muualla tarvitaan kirjoittajien lupa.
GNU Free Documentation License Tämä artikkeli on poikkeuksellisesti kirjoitettu GNU Free Documentation License ehtojen mukaisesti. Tätä huomautusta ei saa poistaa ellei GFDL-ehtojen mukaista sisältöä poisteta. Tämän artikkelin lähde: Wikipedia |