Saksan Kyllburg`issa (Eifel) syntynyt Charles Terrot oli yhdessä saksalaisen Wilhelm Stücklen`in kanssa perustanut mekaanisen verstaan Cannstatt`iin (nykyään Stuttgart-Bad Cannstatt) vuonna 1862. Tämä virkkauskoneita alunperin valmistanut yhtiö sai 1878 "C.Terrot"-toiminimen ja on yhä edelleen toiminnassa Terrot GmbH:na, tosin vararikon 2006 jälkeen Cannstattin tuotantolaitos on lopettanut ja yhtiö keskittänyt toimintansa Chemnitz-tehtaalleen. Terrotin Cannstatt-tehtaalla toiminut Alfred Hirth, ja etenkin hänen vanhin poikansa Hellmuth Hirth olivat keksinnöillään merkittäviä moottoritekniikan edistäjiä (MAHLE-konsernin juuret ovat poika-Hirthin koemoottoriyrityksessä, jonka osakkaaksi Herrmann Mahle tuli: yrityksillä on sama perustamispäivä).
Charles Terrot perusti Terrot & Cie.-nimellään sivutehtaan myös Dijoniin 1887, jonka johtoon tuli perustajan poika Franz, ja tuo tehdas aloitti perustuotteensa rinnalla Charles-isän vävy Wilhelm Duttlingerin aloitteesta valtaisaan suosioon nousseiden polkupyörien valmistuksen 1890. Ratkaisun sanotaan pelastaneen Dijonin tehtaan kohtalon, ja tämä kaksipyöräisten haara nousisi aikanaan valmistusmäärällään (600.000kpl) Ranskan toiseksi suurimmaksi mp-valmistajaksi Motobécanen jälkeen - tosin Motobécane:n valmistamaan kappalemäärään on luettu mukaan myös mopedit.
Sisällysluettelo
Historiaa
Moottoripyörät tulevat mukaan
Moottoripyörät tulivat mukaan vuonna 1902, kun Terrot asensi runkoonsa sveitsiläisen 2hv Zedel-moottorin. Moottorivalmistajiksi tulivat sittemmin myös sveitsiläiset MAG ja Dufeaux (Motosacoche), englantilaiset Chater-Lea ja JAP sekä ranskalainen, Lyon`issa valmistettu Givaudan. Charles Terrot siirtyi ikuisille maanteille vuonna 1903. Yhtiö sen sijaan laajensi mallistoa 1905 lähtien ulkopuolisilta toimittajilta edelleen ostetuilla kaksisylinterisillä moottoreilla. 1910 yhtiö otti ensi askeleita automobiilien saralla silloin suosituilla voiturette-kevytautoilla, muttei jatkanut. Tuotepalettiin kuului myös lastenvaunuja ja kärryjä. Vuonna 1914, maailmansodan syttymisen jälkeen, Ernest Terrot`n jo siirryttyä yhtiön johtoon, Terrot&Cie-yhtiö joutui saksalaistaustansa vuoksi valtiolliseen takavarikkoon.
Vurpillot-perheen kausi, Magnat-Debon`in osto
Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä valtion hallintaan tullut Terrot alkoi 1915 valmistaa sotapyöriä Ranskan armeijalle. Vuonna 1920 yhtiön takavarikko purkautui ja Terrot huutokaupattiin, jolloin uudeksi omistajaksi tuli lyonilainen ja Peugeot-siteitä omaava sijoittajaryhmä. Toiminimi muuttui "Établissements Terrot":iksi ja yhtiön johtoon nousi Alfred Vurpillot. Mallisto kasvoi sodan jälkeen niin kaksi- kuin nelitahtisilla linjoilla - sodan aikana kehitetty 250-kuutioinen Terrot joustokeulalla ilmestyisi pian oudosti hyvin samankaltaisena myös Peugeot-mallistoon. Vuonna 1921 Terrot pystyi ostamaan Grenoblessa kotipaikkaa pitävän ja laatumerkkinä tunnetun, mutta sodan jälkeisessä talouslamassa vaikeuksiin joutuneen Magnat-Debon. Kumpikin tuotemerkki eli rinnakkain tuotannon loppumiseen vuosien 1961-1962 vaihteeseen asti - joskin toisiaan vastaan joiltain osin kilpaillen. Vuonna 1926 Terrot esitteli ensimmäisen omavalmisteisen nelitahtimoottorinsa, ja tammikuussa 1930 se ylitti jo 100.000 moottoripyörän valmistusmäärän. Suuren talouslaman iskettyä myös Eurooppaan Ranska loi uuden BMA-ajoneuvoluokan apumoottorilla varustetuille polkupyörille, ja Terrot yhtenä monista muista valmistajista ryhtyi tarjoamaan BMA-luokan ajoneuvojakin. Sen 1934 täytetuotteiksi ottamia lasten polkuautoja saatiin kaupaksi vuoteen 1956 asti peräti 150.000 kappaletta.
Ennen ja jälkeen maailmansodan
Vuonna 1923 Terrot aloitti kilpailutoiminnan toden teolla, oltuaan 1921 lähtien mukana koemielessä, Jean Vurpillot`n toimiessa yhtenä kilpakuljettajista. Mestaruuksien putki alkaa, kun yhtiö saavuttaa 1925 sekä 1926 Ranskan mestaruudet 250-luokassa. Ne saavat jatkoa vuotta 1932 lukuun ottamatta ilman katkoa aina 1936 asti. 1933 Alfred Vurpillot`in poika Jean otti yhtiön ohjakset käsiinsä. 1937 Terrot lopetti kilpatallinsa voitettuaan 19 Ranskan kansallista mp-luokkien mestaruutta (yksi lisää tulee vielä ennen toisen maailmansodan syttymistä). 1939-1940 yhtiö sidottiin uhkaavan sodan vuoksi Ranskan asetuotantoon. 1941 Jean Vurpillon menehtyi vuoristokiipeilyn aikana tapahtuneessa onnettomuudessa, ja yhtiön johto meni hetkeksi 80-vuotiaan Alfred Vurpillot`n käsiin ennen kuin yhtiölle löytyi ammattijohtaja maailmansodan ajaksi. Se palaisi vuoden 1946 lopulla Jean Vurpillot`n vävy Samuel Renaud`ille. Renaud`in johdolla Terrot sortui erinäisiin huonoihin ratkaisuihin: se ei tuonut markkinoille lupaavaa 350ksm-OHV:tä vaan jatkoi 1926 esitellyn 350ksm-SV:n tuotantoa. Yhtiö hyppäsi myös vuonna 1951 mukaan Euroopassa riehuneeseen skootteribuumiin, mutta sen ensi yritys "VMS1" oli keskentekoinen ja sen 100ksm-kaksitahtimoottori kärsi monista ongelmista. Seuraajamalli 250 "OSD" oli alustaltaan laadukas, mutta sen moottori taas kärsi voiteluongelmista. Vuonna 1955 Renaud sai lähtöpassit, ja Michel Dossier johti yhtiön uuteen nousuun useilla edistyksellisillä uutuusmalleilla. Menekki oli hyvää - Terrot oli Bernardetin rinnalla Ranskan toinen merkittävä skoottereiden valmistaja, ja Peugeot kiinnostui kilpailijansa malleista - mutta ilo oli lyhytaikainen. Moni muukin eurooppalainen valmistaja tuli tarjonnallaan mukaan skootterivillitykseen samaan aikaan, kun niin moottoripyörien kuin skoottereidenkin menekki alkoi 1950-luvun puolivälissä niiata ja viimein sakata, asiakaskunnan siirtyessä yhä enenevässä määrin ostamaan edullisia autoja. Erityisesti usealle myöhään skootteribuumiin mukaan hypänneelle Iso-Britannian perinteikkäälle mp-valmistajalle äkillinen markkinoiden romahdus - ennen kuin skootterimallien kehityskustannukset oli tienattu takaisin - olisi fataali, eli eräs osatekijä brittivalmistajien joukkokuolemassa 1960-luvulla.
Mp- ja skootterimarkkinoiden romahdus, siirtyminen Peugeot`in haltuun
Terrot-yhtiön (myös Magnat-Debon) hallinta siirtyi toukokuussa 1958 PEUGEOT-ryhmään kuuluvalle Indenor`ille (dieselmoottorit). Sen entinen Dijonin tuotantopaletti muutti jo tammikuussa 1959 Peugeot-yhtymän myöskin omistaman perinteikkään Automoto-yhtiön tehtaalle St. Etienneen, kun taas Dijonissa korvaavaksi tuotteeksi tuli moottoreiden valmistus. Yhtiön muokkaus jatkui toukokuussa 1961, kun Terrot yhtiönä fusioitiin Peugeot`iin, ja sen kaksipyöräisten tuotanto ajettiin alas vuoden 1961 lopussa. Terrot säilyi merkkinä vuosien 1962-1970 ajan, sillä emoyhtiö käytti perinteikästä tuotemerkkiä eräissä Peugeot-skootterimalleissaan (ns. "badge engineering"). Dijonin tehdas taas jatkoi Indenor-moottorimalliston valmistamista aina 1990-luvulle asti, jolloin Peugeot divestoi suojellun vanhan Terrot-tehdasrakennuksen. Wikipedia-tiedoin tehdas seisoo tällä hetkellä tyhjillään, sen aikoinaan ostaneen yhtiön lopetettua toimintansa. Tehdasfasadin kuva löytyy E-Bykr`in TERROT-polkupyöriin keskittyvän historiikin loppupuolelta.
Kuriositeetteja
Vurpillot-perhe rakennutti Art Déco-tyylisen "Villa Vurpillot":in lähelle Dijonin rautatieasemaa, osoitteessa 18 rue Charles Briffaut. Dijonilaisen, ja useita kaupungin rakennuksia suunnitelleen arkkitehti Alexandre Fournierin "maison du fou", hullun talo, edustaa puhtaimmillaan Art Décon geometrisia koristeita, kubismia. Vuonna 1928 hankitulle tontille rakennettu talo tuli Jean Vurpillot`n käyttöön ja on sanottu, että monitaitoinen johtaja itse olisi toiminut merkittäviltä osin yhteistyössä arkkitehti Fournier`in kanssa sitä suunniteltaessa.
Linkit
- Terrot Club de France Officiel (ranskankielinen) Accueil
- La Memoire de Terrot Dijon (ranskankielinen) Plan Site, runsas
- Motomag (ranskankielinen) Motos Terrot, hyvä tiivis historiikki
Yhdistelty em. Terrot-merkkikerhojen tietoja Wikipedia-kirjotuksiin. Siksi, ja lisättävien kuvien vuoksi GFDL:
| Tavallisesti MotoWikiin kirjoitettujen tekstien tekijänoikeudet ovat niiden kirjoittajilla ja Motot.netillä on oikeus julkaista tekstejä vapaasti Motot.net-sivustolla. Kyseisten tekstien julkaisemiseen muualla tarvitaan kirjoittajien lupa.
GNU Free Documentation License Tämä artikkeli on poikkeuksellisesti kirjoitettu GNU Free Documentation License ehtojen mukaisesti. Tätä huomautusta ei saa poistaa ellei GFDL-ehtojen mukaista sisältöä poisteta. Tämän artikkelin lähde: Wikipedia |
