Calthorpe oli Birminghamin alueella usealla eri nimellä 1890 lähtien toiminut englantilaisyritys, mikä valmisti polkupyöriä, autoja (1904-1932) sekä moottoripyöriä 1909-1939.
Yhtiön mp-haaran jäämistö meni 1940 perustetulle DMW Motorcycles:ille (perustaja Leslie Dawsonin mukaisesti Dawson's Motors Wolverhampton`iksi nimetty), mikä valmisti ensin maaratakilpureita ja 1948-1971 Mike Rileyn tultua Dawson`in tilalle katumoottoripyöriä ja erityisesti trial-moottoripyöriä, sittemmin 1975 Graham Beddallin ja Ivan Dyken aikana pääasiassa trial-kilpapyöriä... joilla voitettiinkin Midlands Center joukkuetrial-mestaruudet 1976 ja 1977. Toimintansa noin 15.000kpl moottoripyörän valmistamisen jälkeen lopettanut DMW purettiin viimein vasta vuonna 2001, mutta DMW-pyöriä saattaa yhä näkyä maastokilpailuissa, ja usea muu valmistaja käytti sen moottoreita tai etuhaarukoita.
Sisällysluettelo
Historiaa
Calthorpe:n juuret olivat birminghamilaisessa 1890 avanneessa George W. Hands`in polkupyöräliikkeessä, sittemmin siitä syntyneessä Hands & Cake-polkupyörätehtaassa. Jo 1897 nimi vaihtui Bard Cycle Manufacturing Company:ksi ja 1901 Minstrel Cycle Company:ksi. 1905 nimi vaihtui Minstrel & Rea Cycle Company:ksi, ja viimein 1909 moottoripyörien valmistuksen käynnistyttyä Calthorpe Motor Cycle Company:ksi. Kuulun Mulliner-koritehtaan tytäryhtiö mikä valmisti Minstrel-autojen korkealaatuiset korit, tuli 1917 Calthorpen omistukseen.
Yhtiö esitteli 1904 ensimmäisen pienen nelisylinterisen "10 hp"-automallinsa. Se laajensi mallistoa myös isompiin malleihin aina 4.562ksm SV-nelisylinterimoottoreilla, mutta keskittyi pääasiassa kevyisiin laadukkaisiin autoihin. Malli "10 hp" oli suosittu ja menestyi moottoriurheilussa Ranskan "Coupe de l'Auto"-sarjassa. Vuonna 1913 yhtiö esitteli mallivuodelle 1914 "Minor"-mallinsa edelleen White&Poppe`n valmistamalla moottorilla, mikä pienikokoisena muistutti isoja malleja 3-vaihteisella vaihteistolla sekä kardaanivedolla. Ensimmäisen maailmansodan aikana yhtiö keskeytti 1916 lähtien niin kevyiden autojen kuin 1909 alkaneen moottoripyörien valmistuksen, ja valmisti Iso-Britannian armeijalle "Mark V"-käsikranaatteja. Moottoripyöriä oli 1909 ensi kokeilujen jälkeen alettu valmistaa 1910 kaksi- ja nelitahtisina (JAP-moottoreilla aina V2-sivuvaunupyörään asti), ja olipa Calthorpen mp-haaralla 1916 asti mallistossa jopa edistyksellinen "Ladies"-malli madalletulla keskirungolla.
Sodan jälkeen Calthorpen autohaara keskittyi jälleen kevyisiin autoihin. Kilpailutoimintakin pääsi taas käyntiin, kun kuuluisa Woolf Barnato (joka saavuttaisi 1920/30-lukujen taitteessa kuuluisuutta eräänä hurjapäisistä "Bentley Boys"-miljonääriveijareista, ja olisi mukana voittamassa Le Mansin 24 tunnin ajot Bentleyn nimiin useita kertoja 1926-1930) alkoi kilpailla niillä Brooklands-radalla. Calthorpe kärsi kuitenkin 1920-luvun raisun nousukauden alettua kevyiden autojen suosion laskusta, ja 1924 autohaara ajautui vararikkoon. Pesänhoitajan valvonnassa malliston, kuten pelastajaksi aiotun ja 1925 esitellyn 1.991ksm "Calthorpe 15/45" OHV-kuusisylinterisen pienimuotoinen tuotanto jatkui 1928, joidenkin mallien osalta vuosiin 1931-1932 asti. Moottoripyörähaara taas sai 1929 norsunluu-värityksensä mukaisen "Ivory Calthorpe"-nimen sen siirryttyä silloisen muodin vaatimiin uusiin satulatankkeihin (säiliö siis sijoitettu "satulaksi" emäputken päälle, kun se oli aiemmin ollut emäputken alle ripustettuna/kiinnitettynä), ja 1930 lähtien uuden malliston 350- ja sitten 1935 jopa 500-kuutioisia omalla "sloper"-yksisylinterisellä varustettuja twin port-malleja kaksoiskehtorungolla, mitkä olivat samankokoisten ko. ajanjakson BSA-mallien kaltaisia. Ivory Calthorpen menestystä haittasi ettei sillä ei ollut omaa myyntiorganisaatiota, vaan pyörien ainoa jälleenmyyjä oli lontoolainen Pride & Clark-kauppias. Kauppiaan määrittelemä hintapiste ei jättänyt valmistajalle riittävää katetta, ja 1938 moottoripyörähaarakin joutui vararikon kautta pesänhoitajan valvontaan. Sen toiminta päättyi, kun toinen maailmansota alkoi syyskuussa 1939.
DMW Motorcycles (1940-2001)
Introssa mainitusti Ivory Calthorpen jäämistö myytiin 1940 Leslie Dawsoniin (svingi-takajousituksen keksijän) Dawson's Motors Wolverhampton- eli DMW Motorcycles-yhtiölle, mutta mp-tuotanto oli keskeytyksissä sodan ajan. Leslie Dawson suunnitteli ensin teleskooppi-keulan mikä tuli 1943 saataville jälkiasennussarjana, sekä vastaavan sarjan takajousituksen lisäämiseksi eri mp-malleihin. Sodan jälkeen, yhdessä BSA:ssa ja Vincent-yhtiössä toimineen Harold Nock`in kanssa hän valmisti maaratakilpureita 350- ja 500-kuutioisilla JAP-moottoreilla ja suunnitteli oman uuden kaksitahtimalliston tuotantoa, mutta sille ei järjestynyt toivottua riskirahoitusta minkä vuoksi Leslie irtaantui yhtiöstä 1948.
Leslien paikan yhtiössä täytti BSA-insinööri Mike Riley, ja hän voittikin jo 1948 Scottish Trialin 200-kuutioisela DMW:llä. Yhtiö muutti tuotantonsa Harold Nock`in pajalle läheisessä Sedgley`ssä, ja pystyi 1950-luvun alussa esittelemään kolme katu- sekä kolme kilpamallia Villiers-kaksitahtimoottoreilla jotka toivat hyvän myyntimenestyksen. Erityisesti 1960-luvun alun DMW Dolomite-malli oli menestys. Yhtiö pystyi 1963 ostamaan ja sulauttamaan itseensä Ambassador Motorcycles-yhtiön, jolla oli myös pieniä laadukkaita kaksitahtimalleja tuotannossa (maahantuojana Suomeen toimi helsinkiläinen Oy Eko-Auto Ab). Moottoripyöräilyn suosion lasku ja japanilaisyhtiöille 1959 lähtien avautuneet Iso-Britannian markkinat tarkoittivat kuitenkin, että kalliiden Ambassador-pyörien valmistus lakkautettiin jo 1965, ja DMW:n oma tuotanto 1971.
DMW:n tarina ei kuitenkaan loppunut tähän, vaan Nock myi yhtiön 1975 Graham Beddall - Ivan Dyke parivaljakolle, mikä jatkoi trial-kilpapyörien valmistusta sekä suunnittelua aina 1990-luvulle asti. DMW purettiin viimein vasta 2001, eli se oli eräs "Black Country":n (West Midlands) pitkäaikaisimmista mp-valmistajista.
Calthorpe Suomessa
TRAFI-ajoneuvotilasto 12/2015 tunnistaa kaksi 1930-luvun Calthorpea.
Linkkejä
- CALTHORPE Motor Cycle Group (englanniksi): Homepage
- Calthorpe Motor Cycle Co (saksaksi/englanniksi): Valintasivu SA/EN
- DMW historiikki (englanniksi): 7-osainen
Katso myös
Listaa brittivalmistajista, joille on (tai suunnitteilla) valmistajajuttunsa motot-Wikissä:
- AJS
- Ariel
- Brough Superior
- BSA
- Douglas
- Excelsior (UK)
- Francis-Barnett
- Hesketh
- Humber
- JAP
- James
- Matchless
- New Imperial
- Norton
- Panther oikeammin Phelon & Moore
- Royal Enfield
- Rudge oikeammin Rudge-Whitworth
- Scott
- Sunbeam
- Triumph
- Velocette
- Villiers
- Vincent
- Zenith
Kirjoitettu osin Wikipedia- ja osin linkitettyjen lähteiden perusteella, liitettävien kuvien(kin) takia GFDL:
Tavallisesti MotoWikiin kirjoitettujen tekstien tekijänoikeudet ovat niiden kirjoittajilla ja Motot.netillä on oikeus julkaista tekstejä vapaasti Motot.net-sivustolla. Kyseisten tekstien julkaisemiseen muualla tarvitaan kirjoittajien lupa.
GNU Free Documentation License Tämä artikkeli on poikkeuksellisesti kirjoitettu GNU Free Documentation License ehtojen mukaisesti. Tätä huomautusta ei saa poistaa ellei GFDL-ehtojen mukaista sisältöä poisteta. Tämän artikkelin lähde: Wikipedia |